Elämäntapaliitto ry:n säännöt
 Elämäntapaliiton_säännöt 167.28 Kb
1 §. Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Elämäntapaliitto ry. (myöhemmin liitto). Liiton kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.
2 §. Tarkoitus
Liiton tarkoituksena on:
- toimia päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja edistää raittiita elämäntapoja
- edistää ihmisten terveyttä sekä sosiaalista tasa-arvoa ja turvallisuutta
- toimia ehkäisevän päihdetyön asiantuntija- ja palvelujärjestönä
- vaikuttaa sellaisten yhteiskunnallisten epäkohtien poistamiseksi, jotka aiheuttavat ihmisille selviytymisongelmia
- luoda jäsenilleen edellytyksiä toimia ihmisten elämänhallinnan vahvistamiseksi
3 §. Tarkoituksen toteuttaminen
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:
- vaikuttaa yhteiskuntaan elämänhallinta- ja päihdekysymyksissä
- harjoittaa koulutus- ja valistustoimintaa sekä terveyskasvatusta
- harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
- ylläpitää kansainvälistä toimintaa ja yhteysverkostoja
- ylläpitää sosiaalista virkistystoimintaa sekä kurssi- ja retkeilypaikkoja
- ylläpitää alueellisia toimintakeskuksia ja paikallistoimintaa
4 §. Toiminnan tukeminen
Toimintansa tukemiseksi liitto voi:
- myydä terveitä elämäntapoja edistäviä tarvikkeita ja materiaaleja
- omistaa osakkeita ja muita arvopapereita
- rakentaa, hallita ja omistaa kiinteistöjä
- harjoittaa kioski-, majoitus- ja ravitsemustoimintaa
- vastaanottaa avustuksia, testamentteja ynnä muita lahjoituksia
- toimeenpanna arpajaisia, huvitilaisuuksia ja varainkeräyksiä.
5 §. Jäsenet ja jäsenmaksu
Liiton varsinaiseksi jäseneksi tai yhteistyöjäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy liiton tarkoituksen ja haluaa toimia liiton sääntöjen mukaisesti sekä maksaa vuotuisen jäsenmaksun
Yhteisön, joka haluaa liiton jäseneksi tai yhteistyöjäseneksi, on tehtävä liiton hallitukselle kirjallinen jäsenhakemus. Hallituksen on hyväksyttävä uudet varsinaiset jäsenet yksimielisellä päätöksellä ja yhteistyöjäsenet yksinkertaisella enemmistöllä annetuista äänistä.
Varsinainen jäsen tai yhteistyöjäsen, joka toimii liiton sääntöjä tai menettelytapoja vastaan, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa liitosta. Varsinaisten jäsenten osalta päätöksen on saatava taakseen vähintään kolme neljännestä (3/4) annetuista äänistä. Erottaminen astuu voimaan kuukauden kuluttua päätöksestä, ellei jäsen tämän ajan kuluessa ilmoita vaativansa asian käsittelyä vuosikokouksessa. Tullakseen voimaan erottamisen on saatava taakseen vähintään kolme neljännestä (3/4) annetuista äänistä.
Jäsenten on suoritettava liitolle kalenterivuosittain vuosikokouksen päättämä jäsenmaksu. Varsinaisten jäsenten ja yhteistyöjäsenten jäsenmaksut voivat olla erisuuret. Jäsen joka ei kahteen kalenterivuoteen ole maksanut jäsenmaksua, voidaan katsoa eronneeksi.
Vuosikokous voi hallituksen esityksestä kutsua erityisen merkittävällä tavalla liittoa palvelleen taikka raittiutta tai ehkäisevää päihdetyötä edistäneen henkilön liiton kunniajäseneksi.
6 §. Liiton kokoukset
Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää vuosikokous.
Vuosikokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Kokouskutsu on toimitettava jäsenille kirjallisesti vähintään kuusi (6) viikkoa ennen kokousta. Jäsenillä on oikeus tehdä kokoukselle aloitteita, jotka on toimitettava kirjallisesti hallitukselle vähintään neljä (4) viikkoa ennen kokousta. Hallituksen on lähetettävä jäsenyhdistyksille kokouksen esityslista liitteineen viimeistään viikkoa ennen kokousta.
Jokaisella jäsenellä on omalla kustannuksellaan oikeus lähettää kokoukseen yksi (1) edustaja.
Vuosikokouksessa on äänioikeus niillä jäsenmaksunsa sääntöjen mukaisesti maksaneilla varsinaisten jäsenten edustajilla, joista on toimitettu asianmukainen valtakirja hallituksen määrittelemällä tavalla viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Esitysoikeutettuja ovat lisäksi yhteistyöjäsenet, kunniajäsenet, hallituksen jäsenet, tilintarkastaja sekä toiminnanjohtaja.
Puhe- ja läsnäolo-oikeutettuja ovat lisäksi liiton muut toimihenkilöt. Lisäksi kokous voi myöntää puhe- tai läsnäolo-oikeuden muille yksittäisille henkilöille. Liittoon työsuhteessa olevat henkilöt eivät saa toimia äänivaltaisina vuosikokousedustajina.
Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, mikäli vähintään 1/10 liiton varsinaisista jäsenistä sitä jonkin asian käsittelemiseksi kirjallisesti hallitukselta vaatii tai milloin hallitus pitää sen koollekutsumista tarpeellisena. Ylimääräisen kokouksen koollekutsumisessa noudatetaan samoja määräaikoja kuin vuosikokouksen osalta on määrätty.
7 §. Vuosikokouksen tehtävät
Vuosikokouksen tehtävänä on:
- päättää liiton talouden ja toiminnan suuntaviivoista seuraavaksi tilikaudeksi
- vahvistaa toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta
- päättää vastuuvapauden myöntämisestä
- valita hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 11 muuta hallituksen jäsentä ja 11 henkilökohtaista varajäsentä erovuoroisten tilalle kahdeksi toimikaudeksi
- valita tilintarkastaja ja varatilintarkastaja seuraavaksi tilikaudeksi
- päättää liiton jäsenmaksujen suuruudesta
- käsitellä muut sääntöjen mukaan sille esitetyt asiat
Jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan vaaliin asetetaan enemmän kuin yksi ehdokas, on toimitettava vaali. Valituksi tulee eniten ääniä saanut henkilö. Jos hallituksen vaaliin asetetaan enemmän ehdokkaita kuin on valittava, on suoritettava Yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 1 kohdan tarkoittama suhteellinen listavaali.
8 §. Hallitus
Hallitus toimii liiton lainmukaisena, toimeenpanovaltaa käyttävänä hallituksena.
Liiton hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 11 hallituksen jäsentä. Hallituksen toimintakausi on vuosikokousten välinen aika.
Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi. Vuosittain on erovuorossa puolet tai lähinnä puolet sen jäsenistä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen kokouskutsu on toimitettava kirjeitse tai sähköpostilla vähintään viisi päivää ennen kokousta. Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään kuuden muun jäsenen läsnä ollessa.
Hallitus asettaa itselleen valmistelevaksi elimeksi työvaliokunnan, johon kuuluvat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kahdesta (2) neljään (4) hallituksen jäsentä. Työvaliokunnan valtuuksista määrätään johtosäännöllä.
Hallitus voi asettaa avukseen myös muita toimielimiä sekä määrätä liiton tarkemmasta työnjaosta ja vastuista johtosäännöillä.
Näissä säännöissä määrättyjen tehtävien lisäksi hallituksen tulee:
- huolehtia liiton kokousten päätösten toimeenpanosta ja johtaa liiton toimintaa
- hoitaa kulloinkin esille tulevat yhteiskunnalliset, järjestölliset ja taloudelliset kysymykset
- kantaa ja vastata liiton puolesta kaikissa sitä koskevissa oikeus- ja hallintoasioissa
- vastata liiton toiminnan ja talouden suuntaviivojen, toimintasuunnitelman, toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen laatimisesta
- vastata liiton talouden ja omaisuuden hoidosta
- ottaa ja erottaa liiton toiminnanjohtaja ja muut vakituiset toimihenkilöt
- pitää jäsenluetteloa
9 §. Tilikausi sekä tilintarkastus
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on jätettävä liiton tilit tilintarkastajille ennen maaliskuun 15. päivää ja heidän on toimitettava hallitukselle lausuntonsa niistä huhtikuun loppuun mennessä.
10 §. Erinäisiä määräyksiä
Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi antaa toiminnanjohtajalle oikeuden kirjoittaa liiton nimi yksin.
Saavutetut jäsenoikeudet turvataan.
Sääntöihin voidaan tehdä muutoksia liiton kokouksissa, jos niitä kannattaa vähintään neljä viidennestä (4/5) annetuista äänistä.
Liiton purkautumisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä liiton kokouksessa vähintään neljän viidenneksen (4/5) enemmistöllä annetuista äänistä.
Liiton purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat annetaan Kansan Sivistysrahaston Elämäntapaliiton rahastolle käytettäväksi ehkäisevän päihdetyön tukemiseen.
Hyväksytty Elämäntapaliiton vuosikokouksessa 13.6.2009
|
